Aalisarneq

Inuussutissarsiut pingaarutilik

Aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutaavoq pingaarutilik, aammalu suliffeqarnermut avammullu tunisaqarnermut pingaaruteqarluartoq. Aalisarnermik inuussutissarsiornermi nunap avammut tunisaqarnerata 85%-ia sinnerlugu isumagineqarpoq, tamatumalu saniatigut inuussutissanik tikititsinissamut pisariaqartitsinermik killilersuinermut iluaqutaalluni. Kalaallit sulisinnaasut tallimararterutaat sinnilaarlugit aalisarnerup aalisakkerinerullu iluani sulisorineqarput.

 

Raajanik, qaleralinnik, saarullinnik assagiarsunnillu avammut tunisaqartarneq ullumikkut kalaallit aningaasaqarnerannut tapertaavoq pingaarutilik. Kalaallit Nunaat aalisakkanik tunisassianik ukiumut katillugit 2 milliarder koruunit nalinginut avammut tunisaqartarpoq. Raajanut akit appariartornerisa kingunerisaanik aalisarneq ukiuni kingullerni artorsartinneqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik aalisapilunneq raajallu ikiliartornerat pissutaallutik 2012-imiit 2013-imut raajat pisassat 25%-inik ikilineqarput.

 

Silap pissusiisa allannguutai aalisarnermut sunniuteqarput

Silap pissusianut naleqqussaaneq pillugu nalunaarusiaq Aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiutini silap pissusianut naleqqussaanissamut periarfissat – Killiffiit iliuusissallu, 2012-imeersoq, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoq aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq sinnerlugit, soqutigisaqaqatigiit1 arlallit suleqatigalugit suliarineqartoq, susassaqarfiit, silap pissusiata allannguutaasa Kalaallit Nunaanni aalisarnermut sunniuteqarfigisassai eqikkarneqarput. Silap pissusiata allannguutaasa raajarniarnermut sunniutai annertuseqqissinnaapput, tamatumalu kalaallit imartaanni raajat tamakkiisumik ikilinerinik kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Tamatumunnga ilaatigut immap kissarnerulernera kiisalu immap kissarnerulernerani saarulliit, ilaatigut raajanik inuussuteqartut amerlinissaannik naatsorsuutigisaqarneq pissutaavoq. Taamaattumik aalisarnerinnaanngitsoq, kisiannili aamma kalaallit aningaasaqarnerat ataatsimut eqqarsaatigalugit silap allannguutaasa siunissami raajat saarulliillu akornanni ataqatigiinnermut sunniutissai eqqartugassani qitiupput.

 

Tassalu uumasut qaleruallit aalisakkallu arlaat eqqartorneqarnersut apeqqutaalluni silap pissusiata allannguutaasa sunniutissaattut naatsorsuutigineqartut allanngorarput. Immap kissarnerulernerani saarulliit aalisakkallu allat arlallit amerlinissaat naatsorsuutigineqarpoq, kiisalu imaq naatsorsuutigineqartutut 1-4° C-inik kissarnerulissappat raajat, krill-it uumasullu qaleruallit minnerit allat ikilisussaassapput. Uumasooqatigiit amerlasuut siaruarsimassusiannut akunnerminni pissusii apeqqutaasarput, taamaattumillu immap kissassusiani allannguutit annikitsunnguugaluartut aalisakkat uumasullu qaleruallit amerlassusiinik allanngortitserujussuarsinnaapput.

 

Pisuni amerlasuuni ingerlatsinikkut suliniutit uumasooqatigiit ineriartornerinut aammalu nungusaataanngitsumik aalisarnermut tamarmiusumut silap pissusiata allannguutaannut namminernut naleqqiullutik annertuumik annertunerusumilluunniit sunniuteqartussaapput. Saarullinnut tunngatillugu silap pissusiata allannguutaasa sunniutigilluagassaatut naatsorsuutigineqartunut peqatigitillugu uumasooqatigiinnik iluatsilluartumik ingerlatsinikkut uumasooqatigiit amerlingaatsiarnissaannut aqqutissiuisoqarsinnaavoq. Najoqqutassiaq misissugassiami, nalunaarusiamut Arctic Climate Impact Assessment (ACIA)-mut 2005-imeersumut ilaasumi eqqoriarneqarpoq, ukiuni tulliuttuni raajarniarnermi pisaasartut ukiumut 20.000 tonsit missaannik ikilissasut, kiisalu saarulliit ukiumut 300.000 tonsit pisarineqarsinnaasassasut, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni IST katillugit 28%-inik qaffassasoq. Tamatuma kingunerisaanik raajartassat 2013-imiit -75%-inik ikilissapput, aammalu saarullittassat 2500%-inik amerlissallutik. Najoqqutassiami allanngorannginnerusumi IST-p 6%-inik qaffannissaa siunnersuutigineqarpoq, taamaallunilu suliani taamaattuni siumut misiliilluni missiliuisarnerit annertuumik nalorninartoqartartut erseqqissarneqarpoq.

 

Silap pissusianut naleqqussaanissamut pisariaqartitsineq

Silap pissusianut naleqqusaanissaq pillugu nalunaarusiami 2012-imeersumi Kalaallit Nunaanni aalisarnerup siunissami ineriartortinnissaanut periarfissat arlallit takussutissiorneqarput. Silap pissusiata allannguutaasa kingunerisassaasa uumasooqatigiinnut assigiinngitsunut sunniuteqartussaanerinut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup allanngortinneqarnissaa pisariaqassasoq. Raajarniarnermiit saarullinniarnermut nuunneq piniutinut tunisassiorfinnullu sunniuteqartussaavoq, kiisalu alisarnermi ilisimasanik katersinissamut annertusaanissamullu piumasaqaatit nutaat pinngortussaapput.

 

Allannguutissanut naatsorsuutigineqartunut nalorninartoqarnerat ilisarnaataavoq. Taamaattumik silap pissusianut naleqqussaanissaq pillugu nalunaarusiami aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup allannguutissanut, silap pissusiata allannguutaasa nassatassaannut akiuussinnaanerulernissaata pisariaqartinneqarnera erseqqissarneqarpoq. Tassani allannguisinnaanermut piginnaaneqarnissaq pingaarutilittut qitiusussaavoq. Tassani silap pissusiani pissutsit imartanut attuumassuteqartut allanngoriartornerilu eqqarsaatigalugit paasissutissiisarnermut tunngavissat, aalisartunit aalisarnermillu ingerlatsisunit pissarsiarineqarsinnaasut pisariaqartinneqarnerat pingaartinneqarpoq. Taamaalilluni aalisakkat amerlassutsimikkut allannguutaannut taakkuninngalu nungusaataanngitsumik atorluaanissamut eqaatsumik ingerlaavartumillu naleqqussarnissaq periarfissaqartinneqassaaq.

 

Immami pinngortitap ataqatigiinnerisa amerlasuut paasiuminaannerisa aamma kingunerisaanik, allanngoriartornerit assigiinngitsut sunik nassataqarnissaat eqqoriarsinnaaniarlugu ilisimatusarnikkut suliniutit annertusitinneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Kiisalu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup siunissami uumassusillit aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugit nungusaataanngitsumik ingerlaannarnissaa siunnerfigalugu naleqquttumik ingerlatsinissap salliutinneqarnissaa tunngavissatut pingaaruteqarluinnartuuvoq. Tassani sullissisut tamarmik aalajangiisarnernut ilaatinneqarnissaat, aalisartullu namminneerlutik aaqqissuusseqqinnerni pisariaqartinneqartuni suliaqarnissaat pingaaruteqarpoq.



1 Nassuiaammi suleqatigiit tamarmiusut tassaapput Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfimmit (Silap Pissusianut Nukissiuuteqarnermullu Allaffik), Kalaallit Nunaani Aalisarnermik Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmit, Nunamut Namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit, KNAPK-mit (Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat) kiisalu Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmit aallartitat.

Fiskeri