Kalaallit Nunaanni Aniatitsineq

2012-mi Kalaallit Nunaanni aniatitat 577.000 tonsiupput, tassalu innuttaasumut ataatsimut 10.2 tonsit. Ukiut tulleriit ingerlanerini aniatitat ineriartorneri uani takusinnaavatit:

 

 

1990

 

2000

 

2007

 

2008

 

2009

 

2010

 

2011

 

2012

 Qaffariaat %-inngorlugu ’90-’12

CO2-t aniatitat katillugit (1000 ton)

 

629

 

678

 

652

 

677

 

592

 

678

 

724

 

577

 

- 8,3 %

CO2-t aniatitat innuttaasumut ataatsimut (1000 ton)

 

11,3

 

12,1

 

11,5

 

12,0

 

10,5

 

12,0

 

12,8

 

10,2

 

-9,7 %

 

Innuttaasumut ataatsimut Kalaallit Nunaanni aniatitat inuiaqatigiinni atugarissaarfiusuni amerlasuuni allani aniatitat annertoqatigaat. Aniatitat pingaartumik kiassarnermut, assartuussinermut pilersuinermullu atasuupput, taakkulu pillugit nittartakkap quppernerani Kalaallinut Pissusiviusut atuagaqarsinnaavutit. Matuma kinguliani ilusiliami aniatitat immikkoortunut immikkoortiterlugit takutinneqarput:  

 

 Image 004

 

Pingaartumik ujarassiuut misissuinerinut atatillugu aniatitat ukiuni kingullerni annertusisimapput, ullumikkullu aniatitat tamarmiusut tallimararterutaannik annertussuseqarlutik. Suliffissuaqarnerup nutaap Kalaallit Nunaanni CO2-mik aniatitsinerup sunniutigisinnaasaatut naatsorsuutigineqarsinnaaneranik tamanna takutitsivoq.

 

Assartuussinermi aniatitat pingaartumik silaannakkut angallassinermut, 2011-mi assartuussinermi aniatitat tamarmiusut 55%-iinik annertussuseqartumut atasuupput. Umiarsuakkut assartuussineq tassunga assersuutigalugu 23%-iuvoq.

Angerlarsimaffinnit taamatullu nukissiamik imermillu pilersuinermit aniatitat pillugit nittartakkap quppernerani Kalaallinut Pissusiviusut ataani annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit.

 

Kalaallit Nunaat …-mut assersuullugu

Innuttaasut eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaat suli mikisunnguuvoq, aammalu aniatitat nunanut allanut amerlasuunut assersuullugit suli killeqarput. Uani Kalaallit Nunaanni aniatitat nunanut allanut assersuunneqarnerat takusinnaavat:

 

Nuna

Aniatitat katillugit

2011 (mio. ton CO2ækv.)

Inuup ataatsip aniatitai

2011 (ton CO2ækv.)

Kalaallit Nunaat

0,7

12,8

Danmark

44,4

8,3

Norge

53,4

10,8

Polen

350

9,1

Australien

430

19,0

USA

5420

17,3

Kina

9700

7,2

Nunarsuaq

34000

4,9

 

Europami Ataatsimiititaliarsuaq aamma Hollandimi Avatangiisinik Nalilersuisarfik

Trends in Global CO2 emissions – 2011-mut nalunaarusiaq – qupp. 29

United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2011). World Population Prospects: The 2010 Revision

Global Weirding

Se flere videoer...