Nunanut tamalaanut Pisussaaffiit

Kalaallit Nunaani Naalakkersuisut 2012-imi aalajangerput, Kyotomi isumaqatigiissummi piffissap pisussaaffiata aappaata akuerineqarnissaanut atatillugu Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuatut immikkut pineqarnissaanik Danmark qinnuteqaateqarfiginiarlugu. Kyotomi isumaqatigiissut tassaavoq FN-imi silap pissusia pillugu isumaqatigiissut – UNFCCC – ataani isumaqatigiissutaasoq, tassanilu nunat suliffissuaqarfiusut, isumaqatigiissummi atsiorsimasut – taakkununngalu Danmark ilaalluni – gassinik silaannarmik kissakkiartortitsisartunik aniatinneqartunik annikillititsinissamut pisussaaffilerneqarput. Piffissaq pisussaaffeqarfiusoq siulleq 2008-miit 2012-imut atuuppoq, piffissarlu pisussaaffeqarfiusoq tulleq 2013-imiit 2020-mut atuutissaaq.

 

Nunap immikkoortuatut immikkut pineqarnissap kingunerisaanik Kalaallit Nunaat 2013-imiit 2020-mut nunarsuarmi annikillititsinissamut pisussaaffiliinermut ilaatinneqassanngilaq. Aammattaaq tamatuma kingunerisaanik Danmarkip Kyotomi isumaqatigiissummi piffissap pisussaaffeqarfiusup aappaanut akuersinera Kalaallit Nunaannut sunniuteqassanngilaq. Taamaallaat EU aammalu nunat allat ikittut, taakkununngalu Norge, Schweiz aamma Australien ilaallutik, Kyotomi isumaqatigiissummi piffissap pisussaaffeqarfiusup aappaani annikillititsinissamut pisussaaffeqarput. Nunani taakkunani aniatitat nunarsuarmi gassinik silaannarmik kissakkiartortitsinermik aniatitat tamarmiusut 14%-iisa missaannik annertussuseqarput, aniatinneqartartullu annikilliartorput.

 

Kyotomi isumaqatigiissummi annikillititsinissamut pisussaaffeqarfiusumi siullermi, 2008-miit 2012-imi atuuttumi Kalaallit Nunaat Danmarkip annikillititsinissamut pisussaaffiinut ilaatinneqarpoq. Danmark 21%-inik annikillititsinissamut imminut pisussaaffilersimavoq, tassanilu Kalaallit Nunaat 1990-imut naleqqiullugu 8%-inik annikillisitsinissamut imminut pisussaaffilersimalluni. Kalaallit Nunaata piffissami pisussaaffeqarfiusumi siullermi pisussaaffimminik naammassinninniarnerani, Danmarkimi Silap Pissusianut, Nukissiuuteqarnermut Illuuteqarnermullu Ministereqarfiup isumaqatigiissuteqarfigineqareernerani Kalaallit Nunaata 2012-imi killiliussani CO2-mut 431 Gg-mut sinneruttumut CO2-mik akiitsortassanik pisineratigut qulakkeerisoqarpoq.

 

Kalaallit Nunaat Danmark peqatigalugu ukiut sisamakkaarlugit FN-ip Silap Pissusia pillugu Isumaqatigiissummut nalunaaruteqartartussaavoq. Nalunaarut – aammattaaq Nunap Iluani Attaveqaqatigiinnermik taaneqartartoq – aniatitanut naatsorsuutinik, annikillititsiniarluni suliniutinik aammalu silap pissusiata allannguutai Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu ataqatigiit annertunerusut eqqarsaatigalugit qanoq sunniuteqartarnersut pillugu oqaluttuanik katersuiffiuvoq. Nunap Iluani Attaveqaqatigiinneq kingulleq 2009-meersoq nassaarisinnaavat, uani.

 

Nunap immikkoortuatut immikkut pineqarnissami pissutsit, nittartakkap quppernerani Kalaallinut Pissusiviusut annertunerusumik atuagaqarfigisinnaasanni allassimasut tunngavigineqarput.

Internationale Forpligtelser