VEK-puljen

Innuttaasut, suliffeqarfiit, pisortat sullissivii, peqatigiiffiit, kommunit allallu suliniutinut ataavartunik nukissiuuteqarnermi nukissiuutinillu pitsanngorsaanerni ilisimasanik ineriartortitsinermillu nukittorsaataasussanut taamatullu suliniutinut silap pissusaata allanngornerisa kingunerisaat pillugit paasissutissanik ingerlatitseqqiffiusunut tapiissutissanik qinnuteqarsinnaapput.

VEK-imut aningaasaliissutit makkununnga atugassaapput  ”Nukissiuutinik ataavartunik ineriartortitsiniarluni suliniutit, nukissiuutinik pitsanngorsaanerit aamma silap pissusia”.

VEK-imut aningaasaliissutitigut assersuutigalugu suliniutit tapiiffigineqartarput, soorlu makku:

•    Nukissiuutinik ataavartunik tunisassiornermik atuinermillu annertusisitsisut
•    Nukissiuutinik pisariillisaaneq qanoq pissusiviusutigut suliarineqarsinnaanerinik takutitsisut  
•    Silap pissusiisa allanngorneri aamma silap pissusiinut naleqqussarneq pillugit innuttaasunik ilisimasaqarnerulersitsisut
•    Ataavartumik nikissiuutit atorlugit pilersuineq, nukissiuuteqarnermik pisariillisaanerit, silap pissusiisa allanngorneri aamma silap pissusiinut naleqqussarneq pillugit paasissutissanik ingerlatitseqqittartunut

VEK-imut aningaasaliissutinik tapiiffigineqassagaanni ilaatigut makku naammassineqarsimassapput:

•    Aallaaviatigut Kalaallit Nunaanni suliniuteqartoqassaaq
•    Nalinginnaasumik suliniummut aningaasartuutit minnerpaamik 50 procentii pissarsiffiusinnaasunit allaniit pissarsiarineqassapput
•    Suliniut Naalakkersuisut silap pissusaanut nukissiuuteqarnermullu naalakkersuinikkut anguniagaannut naapertuutissaaq
•    Suliniuteqarnermi angusat misilittakkallu allanut ingerlateqqinneqassapput taamaalilluni allat aamma taakku iluaqutigisinnaaniassammatigit
•    Suliniuteqarnikkut ataavartunik nukissiuuteqarnermut nukissiornermiluunniit sipaarutissanut nutaanik ilisimasaqartoqalissaaq aporfiusartunilluunniit piiaasoqarluni

Piffissaliussat
Qinnuteqaatit ingerlaavartumik suliarineqartassapput. Tapiissutit akiliutigineqassapput suliniut naammassineqarpat imaluunniit - ukiuni arlalinni suliniuteqartoqarsimappat - ukiumut aningaasartuutit akilerneqareerpata, killiffimmillu nalunaarusiaq akuersissutigineqareerpat.

Piffissarissaarlutit qinnuteqarit
Pinngortitamut, Avatangiisinut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik qinnuteqarumasinnaasunik oqaloqateqartarsinnaavoq suliniuteqarnermilu pilersaarutaajunnartut oqaloqatiginnissutigisassallugit. Naalakkersuisoqarfik qinnuteqaatip ilusilersorneqarneranut atatillugu siunnersuinermik oqaloqateqartarnermillu neqerooruteqartarsinnaavoq. Taamaammat qinnuteqaateqarnerup ingerlanerani naalakkersuisoqarfimmut saaffiginnissagaanni isumassarsiatsialaassaaq. Allakkatigut saaffiginnittoqarsinnaavoq uunga paian@nanoq.gl imaluunniit oqarasuaatikkut uunga 34 50 00 (oqarasuaatinik nuussisarfik).

Tunaartarisassat
Uani tunaartarisassat aasinnaavatit.

Immersuiffissat
Qinnuteqaammik nassiussisussanngoraanni VEK-imut aningaasaliissutinik qinnuteqarluni immersuiffissaq atorneqartassaaq. Suliniutigineqartoq naammassineqarpat imaluunniit ukioq naappat ”VEK-imut aningaasaliissutinut nalunaarusiornissamut immersuiffissaq” immersuiffigineqassaaq.

Suliniutit siusinnerusukkut tapiiffigineqarsimasut
Kinguliini takusinnaavat suliniutinut 2012-imiit tapiiffigineqarsimasunut takussutissiaq.

Dieselimik atuinermik annikillisitsineq
Unnuisitsisarfimmi Ipiutaq Guest Farmimi dieseloliamik atuinermik annikillisitsineq silallu pissusaata allanngornerinut naleqqussarneq.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2014
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 32.500 kr.

Hybridbusimik aamma flådestyringssystemimik misileraaneq
Nuup Bussii Nuummi diesel/el-hybridbusimik misileraapput. Biileriaaseq eqqarsaatigalugu flådestyringsudstyrinik misileraaneq.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2014
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 220.000 kr.

LED-imik atortulersuutit saattualeriffimmut
Sisimiuni Royal Greenlandip saattualeriffianik nutarterinermut atatillugu LED-imik qullernik atuilernikkut nukissiornermik sipaaruteqarneq.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2014
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 60.000 kr.

Clean Greenland - Green Companies
Suliffeqarfinni periusissiorluni avatangiisinik aqutsinikkut gassinik aniatitanik annikillisitsineq. Atuagassiami Kalaallit Nunaanni avatangiisitigut illersorneqarsinnaanerusup tungaanukarneq suliniuteqarnikkut angusat atuarsinnaavatit.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2013-2015
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 378.798 kr.

"Midnatssol" - seqernup qinngornera atorlugu nukissiuutit
Aasianni Umiartortut Angerlarsimaffianni nukissiuutinik pitsanngorsaaneq aamma seqernup qinngornera atorlugu nukissiuuteqarneq.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2014
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 50.000 kr.

Silap pissusaanut naleqqussarniarluni sulissuteqarnermut paasissutissatigut tunngavissat
Kalaallit Nunaanni Silap pissusaanut naleqqussarniarluni sulissuteqarnermut paasissutissatigut tunngavissat pillugit suliniuteqarnissamut piareersaataasumik misissuinerit
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2014
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 29.082 kr.

Nunap kissarneranit nukissiuuteqarneq Qaqortumi Narsamilu
Qaqortumi Narsamilu ungasissumiit imermik kiassaateqarluni pilersuineroreersut taarserneqarnerisigut imaluunniit ikiorsiivigineqarnerisigut nunap kissaanik atortoqarnikkut sipaarutissamik angusaqartoqarsinnaasoq misissuinermi naliliivigineqarpoq - naak annertungaatsiartunik aningaasalersuinikkut aningaasartuuteqartoqaraluartoq.
Oqorsaaneq aningaasaliinerussasoq pitsaanerusoq nunap  kissaanut atortulersuutinut aningaasaliinerminngarnit misissuinermi arlalitsigut erseqqissarneqarpoq. Tamatumunnga ilaatigut pissutaapput kWh-imut ataatsimut sipaaruteqarnermi aningaasartuutit nunap kissaanik atortuminngarnit oqorsaanermut atatillugu annikinnerusarnerat.
Taamatuttaaq misissuinermi erseqqissarneqarpoq nunap kissaa atorlugu nukissiuuteqarnermut aningaasaliinerit nukissiuuteqarfiit allat soorlu erngup nukingata annertusarneqartariaqarnerat annikillisissinnaagaa.
Quppernerni allanngortitsissutaani takuneqarsinnaavoq kingullermik innaallagissap oliallu akiisa allanngornerisa kingunerisimagaat aammattaaq inoqutigiit nammineertut oliatortumik kissarsuutillit  nunap kissaanik atuilernermut nuunnermikkut kiassarnermut akiligassat sipaarfigisinnaagaat. Taamaattoq nalilerneqarpoq sipaarutissat ima annikitsigissammata, inuinnarnut aningaasaqarniarnikkut soqutiginaateqaratik.
Eqikkaanerit:
Pingaarnertut nalunaarusiaq
Narsaq
Qaqortoq

Suliniummi nalunaarusiat (kalaallit oqaasiinut nutserneqarsimanngillat):
Qaqortoq/Narsaq misissueqqaarnerit
Narsaq, immikkut sumiiffilerlugu misissueqqaarneq
Qaqortoq, immikkut sumiiffilerlugu misissueqqaarneq
Nutarterinerit (kalaallit oqaasiinut nutserneqarsimanngillat):
Innaallagissap akiisa allanngorneri 1
Oliap akiata allanngorarnera 1
Ilanngussat (kalaallit oqaasiinut nutserneqarsimanngillat):
A: Kiassarnermut pumpip sananeqaataa
B: Brunnsprotokoll, bergvärmebrunn
C: Nukissiuuteqarfittut imiisiviup qilleriffigineqarnera, atortunut assersuutit
D: Att borra brunn för energi och vatten – en vägledning
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2013-2014
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 178.018 kr.

Silap pissusiinik paasisitsiniaanerit
Ikummatissanik atuinitta CO2-millu aniatitsinerup akornanni ataqatigiittoqarnera pillugu inuit annertunerusumik ilisimasaqalersinniarlugit ingerlatitseqqittarneq.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2014
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 407.907 kr.

Natural Energy Efficiency and Sustainability
Nukissiuutinik atuilluarnermi ataavartunillu nukissiuuteqarnermi, tunisassianik periaatsinillu nalinginnaasunik tunngavilinnik, isumalluutinik teknologiinillu paasiniaaneq nalunaarsuinerlu. Akikitsumik, teknikkertaqarpallaanngitsumik avatangiisinullu mingutsitsinanngitsumik ataavartumik nukissiuuteqarnermik tamanit iluaqutigineqarsinnaasumik atuineq. Suliniummut nittartakkami allarpassuarnik atuarsinnaavutit.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2011-2013
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 553.300 kr.

Biilit innaallagiatortut Nuummi allatut toqqagassatut
Biilinik innaallagiatortunik atuinerulernissamut aporfissat sorliit akornutaanerinik Nunatsinnilu biilinik innaallagiatortunik naapertuuttumik siuarsaanissamut qanoq iliortoqarsinnaaneranik erseqqissaanissaq suliniummi siunertaavoq. Sooq Nuummi biilinik innaallagiatortunik amerlanerusunik atuisoqannginnera pillugu tupigusuutiginninneq aallaaviuvoq. Biilit innaallagiatortut Nuummut erngup nukinganik innaallagissiorneqartumut aqqusineqarpallaanngitsumullu naleqqulluarput. Tamatuma saniatigut Nuummi biilinik innaallagiatortunik misileraasoqarsimavoq tassanngaanniillu misilittakkat pitsaasimapput. Nalunaarusiaq atuaruk Biilit innaallagiamoortut nuummi qinigassatut, Nuummi pissutsinik paasissutissiisoq.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2013
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 199.260 kr.

Naaralaartitsivinnik suliniut VI
Kalaallit Nunaanni seqernup nukinganik anorillu nukinganik ataavartumik nukissiuuteqarneq pillugu ilisimasanik ineriartortitseqqinnermut ikiuunnissaq suliniummi siunertaavoq. Suliniut 'naaralaartitsivinnik suliniutit' siusinnerusunit ingerlatitseqqinneruvoq.
Sisimiuni ilaqutariit illuanni seqernup qinngorneranik tigooraavik takussutissiaasoq ikkunneqarpoq. Nukissiorfik pisortat pilersuineranni innaallagissap aqqutaanut attavilerneqarsimavoq.  Sananeqaatigai 30 multikrystallinske solcellepaneler á 235 Wp. Nukissiorfik ukiumut 7.000 kWh-it missaannik tunisassiorsinnaasutut nalilerneqarpoq, taakku Kalaallit Nunaanni ilaqutariit nalinginnaasut ukiumut atortagaasa marloriaatigaat.
Atortussanik nutaanik pisiortortoqarpoq misileraasoqarlunilu Sarfannguani misiligummik anorisaammi ikkunneqarsimasumi anorimik pitsaanerusumik uuttortarneqartarnissaat siunertaralugu. Nanortalimmi anorimut uuttuuteqarfioreersoq annertusaavigineqarpoq. Taamatuttaaq Nanortallip qeqertaata avannamut kujammullu sammisortaani uuttuuteqarfinnut nutaanut marlunnut atortussat pisiarineqarput misilittarneqarlutillu.
Nanortalimmi uuttortaaveqarnerup nutarterneratigut annertusineqarneratigullu pitsaanerusunik nunamilu siammasinnerusunik uuttortaasoqartalernissaa siunertaavoq. Taamaalippat anorimut, silamut silallu pissusaanut uuttortaanernut tutsuviginarnerusunut uuttortaanerit atorneqartalernissaannut periarfissaqalissaaq.
Naaralaartitsivinnik suliniut pillugu suliamut tunngatillugu nalunaarusiaq  VI (Kalaallit oqaasiinut nutserneqanngilaq)
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2012
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 390.000 kr.

Nammineerluni tunisassiortarneq pillugu nalunaarut
Suliniuteqarnikkut siunertaavoq ataavartumik nukissiuuteqarfinnit namminersortunit pigineqartuniit attaveqaatinut ataatsimoorussanut innaallagissamik sinneruttumik pilersuineq tunisisarnerlu pillugit nalunaarutip suliarineqarnissaa. Siunnersuisartut allaneersut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tunngatillugu pingaarnertut naliliisarluni misissuineq suliarisimavaat. Siunnersuisartut taamatuttaaq nalunaarutip suliarineqarneranut ikiuupput.
Piffissaq suliniuteqarfiusoq: 2012
VEK-imut aningaasaliissutinit tapiissutit: 256.900 kr.